Suomessa sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Viraston tekemien tilastojen mukaan Oulun Energia Sähköverkon siirtohinnat ovat valtakunnallisesti kymmenen edullisimman sähköverkkoyhtiön joukossa, kun lukuja tarkastellaan pienkuluttajien käyttäjäryhmissä. Mukana vertailussa ovat kaikki 77 kotimaista sähköverkkoyhtiötä.

Sähkönsiirtohinnan määrittävän Energiaviraston valvontamallin taustalla vaikuttavat useat yksittäiset tekijät, kuten sähköverkko-omaisuuden arvo, sähkön toimitusvarmuus ja toiminnan tehokkuus. Kun sähköverkkoyhtiö onnistuu pitämään omat kustannuksensa ja ostopalvelunsa ruodussa, heijastuu saatu säästö myönteisellä tavalla myös kuluttajan kuukausilaskuun. Tässä Oulun Energia Sähköverkko on tehnyt kannattavaa työtä. Avainasemassa on sähköverkon tehokas toiminta.

”Hinnan taustalla yhtenä tekijänä on tehokas operatiivisten kustannusten hallinta sekä toisaalta suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja maltillinen investointiohjelma”, kertoo Oulun Energia Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Anna Pasma.

Sähköverkon investointeihin kuuluvat niin uuden verkon rakentaminen kuin vanhan sähköverkon saneeraustyötkin. Oulun Energia Sähköverkossa on panostettu maakaapelointiin, joka kattaa peräti 91 prosenttia koko sähköverkosta. Maakaapelointi on ilmaverkkoa toimintavarmempaa. Se vaatii vähemmän kallista huoltoa ja korjaustoimenpiteitä.

”Laaja maakaapelointi on yleensä järkevin ratkaisu, kun toimintaympäristö on kaupunkimainen. Kaupungissa on myös korkea asukastiheys, jolloin verkkopituus asiakasta kohden on lyhyempi kuin maaseudulla ja sitä kautta siirtohinnat ovat edullisempia asiakkaille”, Pasma havainnollistaa.

Mistä sähkön siirtohinta oikein koostuu?

Kun asiakas saa yhteisen laskun sähkönmyyjältä ja sähköverkkoyhtiöltä, sen loppusumma on muodostunut sähköenergian, eli kulutetun sähkön sekä verkkopalvelun (sähkönsiirto) hinnasta. Verkkopalvelun hintaan vaikuttavat muun muassa lakisääteiset verot, joiden kustannus voi siirtolaskusta olla peräti puolet. Verkkopalvelun perusmaksu ja siirtomaksu taas pitävät sisällään sähköverkon rakentamisen, ylläpitämisen ja operoinnin, eli kaiken mitä sähköverkon palveluun tarvitaan. 

”Sähköverkon kustannuksista jopa 90 prosenttia on kiinteitä kuluja. Sähköverkkoyhtiön suurin omaisuus on sen palvelualusta, eli sähköverkko, jonka ylläpidosta kustannukset muodostuvat. Verkko täytyy olla rakennettuna ja toimintavalmiudessa vaikka sähköä ei jokaisena hetkenä käytettäisikään”, Anna Pasma valaisee.

Sähköverkon todelliset kustannukset määräytyvät siis tehon tarpeen mukaisesti, ei sen mukaan, miten sähköä kuluu. Esimerkiksi kesämökillä sähkön kulutus saattaa olla pientä, mutta sielläkin sähkön saannin varmistamisessa on verkkoyhtiön iso panos taustalla.

”Ja sitten tavallaan asiakas maksaa siitä mahdollisuudesta, että sähkö on käytettävissä milloin tahansa”, Pasma selventää.

Sähköverkon sujuvaan ylläpitämiseen tarvitaan huoltohenkilökuntaa, joka on toimintavalmiudessa 24/7, eli kaikkina vuorokauden tunteina, ympäri vuoden. Viat eivät ole ennustettavissa ja havaittuun hälytykseen täytyy pystyä reagoimaan välittömästi, jotta vika saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Sähköverkon ennakoivaan kunnossapitoon kuuluvat säännölliset tarkastukset ja huollot, joihin sisältyvät myös sähkölinjojen kuvaaminen sekä johtokatujen raivaaminen puustoalueilla.

Olemassa olevan sähköverkon ylläpitoon tarvitaan myös laaja joukko muuta henkilöstöä, jotka vastaavat jouhevasta palvelusta asiakkaiden tarpeen mukaan.

”Sähköverkkoyhtiöllä on aina myös velvollisuus sähkön todellisen kulutuksen mittaamiseen, eli siis käytännössä sähkömittarin luentaan. Mittaustiedot tallentuvat mittaustietojärjestelmään sekä asiakastietojärjestelmään. Tiedot määrittävät asiakkaan sähkölaskun suuruuden. Vuonna 2023 käyttöönotettu varttitase vaatii sähkön kulutuksen ja tuotannon mittaamista 15 minuutin jaksoissa aiemman tunnin sijaan. Vastaamme tähän vaatimukseen vaihtamalla asiakkaillemme uudet älymittarit, jotka pystyvät mittaamaan kulutusta vartin tarkkuudella muiden hyödyllisten ominaisuuksien lisäksi. Mittareiden vaihdot etenevät alueellisesti vuosien 2023-2028 aikana.”

"Kustannuksia sähköverkkoyhtiölle syntyy myös asiakaspalvelusta, teknisestä neuvonnasta ja muista päivittäispalveluista”, Anna Pasma luettelee.