Oulun Energian hallitus päätti viime joulukuussa, että Oulun Energia ei käytä enää turvetta vuoden 2024 jälkeen. Päätös on historiallisesti merkittävä, ja vaikka Ukrainan sota on mullistanut energiamarkkinat ja luonut monenlaista epävarmuutta, vuoden 2024 takarajasta pidetään Oulun Energiassa yhä kiinni.

”Ainakaan toistaiseksi näköpiirissä ei ole mitään sellaista, mikä pakottaisi luopumaan vuoden 2024 tavoitteesta. Toivottavasti maailman tilanne rauhoittuu pian ja muutoksia suunnitelmiin ei tarvitse tehdä”, Oulun Energian energiatuotannon liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala sanoo.

Oulun Energian energiatuotannon liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala katsoo jo pitkälle turpeen jälkeiseen tulevaisuuteen. 

Turpeesta luovutaan siksi, että Oulun Energia haluaa olla energiantuotannossaan hiilineutraali. Tavoitevuodeksi on asetettu 2030, mutta yhtiössä tehdään töitä, jotta se tapahtuisi vielä nopeammin.

”Turve on palvellut oululaista energiantuotantoa yli 40 vuotta ja tuonut maakuntaan työtä ja toimeentuloa. Turpeen ilmastovaikutukset ovat kuitenkin niin suuret ja sen kustannukset EU:n päästökauppajärjestelmässä nousseet niin korkeiksi, että emme voi enää turvata siihen”, Pertti Vanhala sanoo.

Turve lasketaan päästökaupassa fossiiliseksi polttoaineeksi, ja sen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä pitää maksaa. Hiilidioksiditonnin päästömaksu yli nelinkertaistunut reilun vuoden aikana.

”Turpeen historia on kunniakas, sillä sen ansiosta olemme pystyneet tuottamaan oululaisille lämpöä lähienergialla ja onnistuneet pitämään kaukolämmön hinnan kilpailukykyisenä läpi vuosikymmenten. Nyt kuitenkin alkaa uusi aikakausi, jossa on pakko pyrkiä eroon ilmastolle haitallisista polttoaineista”, toteaa Vanhala.

Turpeen tilalle puubiomassaa

Oulun Energia on korvannut turvetta lisäämällä metsäteollisuuden sivuvirroista saatavan puubiomassan käyttöä.

”Olemme valmiita muutokseen, sillä Toppila 2:lla voidaan tänä vuonna tehtävien muutostoimenpiteiden jälkeen käyttää energialähteenä 100-prosenttisesti puuta. Laanilan biovoimalaitoksella voidaan ottaa rajattomasti vastaan kaikkia puupolttoainejakeita jo nyt ja Laanila onkin toiminut alkuvuonna useita viikkoja kokonaan ilman turvetta”, Pertti Vanhala kertoo.

Tarvittava puuaines halutaan myös jatkossa hankkia lähialueilta.

”Maakuntaan on tulossa uutta puunjalostusteollisuutta ja sahoilla lisätään puun käyttöä. Tämä tuo lisää metsäteollisuuden sivuvirtoja energiakäyttöön. Siksi uskomme, että onnistumme myös jatkossa tuottamaan lämmön lähienergiaan perustuvalla ratkaisulla”, Pertti Vanhala sanoo.

Vuonna 2021 ulkomaista alkuperää olevan tuontipuun osuus oli Oulun Energiassa 7,3 prosenttia kaikesta käytetystä puujakeesta. Siitä 4,9 prosenttia tuotiin Venäjältä ja 2,4 prosenttia Ruotsista. Maaliskuussa Oulun Energia keskeytti Ukrainan sodan takia venäläistä alkuperää olevan metsähakkeen käytön.

Turvetta korvaa energiantuotannossa myös niin sanottu SRF-kierrätyspolttoaine. Se on sekalaista jätettä, joka ei kelpaa materiaalikierrätykseen, ja jonka Oulun Energia ohjaa Ruskon jätteiden lajittelulaitokselta poltettavaksi Laanilan biovoimalaitoksella. Viime vuonna SRF:llä tuotettiin yhdeksän prosenttia kaikesta yhtiön energiasta.

Oulun Energian projektipäällikkö Saara Palo-oja esittelee SRF-polttoaineeksi sopivaa jätettä Ruskon jätteiden lajittelulaitoksella.

Samaan aikaan, vuonna 2021, turpeen osuus energialähteenä pieneni 37 prosentista 24 prosenttiin. Puubiomassaa taas käytettiin enemmän kuin koskaan, ja sen käyttö lisääntyi 66 prosenttia edellisvuodesta.

Tulevaisuus haastaa löytämään uusia ratkaisuja

Päätös luopua turpeesta on tärkeä etappi Oulun Energian hiilineutraaliuspolulla.

”Turpeen käytön aloittaminen oli Oulussa iso päätös 1970-luvulla. Silloin luotettiin siihen, että energiaa pystytään tuottamaan öljyn sijaan oman maakunnan energialähteistä. Nyt olemme samassa murroksessa. Ilmastonmuutos haastaa meitä tekemään isoja ratkaisuja”, Oulun Energian toimitusjohtaja Juha Juntunen sanoo.

Oulun Energian pitkän tähtäimen tavoitteena on löytää energiantuotantoon keinoja, jotka eivät perustu polttamiseen tai joilla voidaan tuottaa täysin päästötöntä energiaa.

”Tutkimme monia erilaisia vaihtoehtoja, ja uskomme, että kaukolämpöverkkoon voidaan tulevaisuudessa syöttää monia eri lämmönlähteitä, esimerkiksi kauppojen hukkalämpöä, geolämpöä ja vetytalouden tuottamaa hukkalämpöä. Teemme aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta näitä ratkaisuja löydetään”, Juha Juntunen kertoo.

Ritaharjun S-marketin kylmälaitteiden hukkalämpö otetaan talteen kiinteistön tarpeisiin ja osa pumpataan Oulun Energian kaukolämpöverkkoon.

Oulun Energialla on jo menossa useita eri hankkeita, joissa uudet keinot ovat jo käytössä ja niitä kehitetään entistä paremmiksi. Esimerkiksi Kaukovainiolle rakennetaan ruokakaupan, koulun ja kerrostalojen kokonaisuutta, jossa energiantuotannossa yhdistetään niin kaupan hukkalämpöä, kaukolämpöä, lämpöpumppuja kuin aurinkosähköäkin.

”Tämä on energiantuotannon tulevaisuutta. Olemme samanlaisen tilanteen edessä kuin Oulun Energia oli 1970-luvulla öljykriisin aikaa. Silloinkin luotettiin siihen, että uusi ratkaisu, eli turve, toimii, ja sillä voidaan lämmittää oululaisten kodit. Samalla tavalla nytkin, uudessa tilanteessa, katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen”, Pertti Vanhala sanoo.

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 1/2022. Teksti Heidi Korva.