Nopeaan muutokseen on monia syitä. Ensimmäinen löytyy Oulun Energian strategiasta saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Olemme edenneet tätä tavoitetta kohti määrätietoisesti. Kaukolämmön ominaispäästöt ovat kolmessa vuodessa lähes puolittuneet ja hiilijalanjälkemme on pienentynyt seitsemässä vuodessa 37 prosenttia.

Toinen merkittävä syy on epävakaa maailmantilanne, joka on lähes tuplannut biopolttoaineiden hinnat. Nämä globaalit ja lokaalit tekijät kannustavat päästöttömien teknologioiden käyttöönotossa, joita edustavat kaukolämmön tuotannon osalta esimerkiksi ylijäämälämpöjen talteenotto, sähkökattiloilla tuotettu kaukolämpö sekä vetytuotannon yleistyminen.

Merkittävä osa Oulun Energian kaukolämmöstä on jo pitkään tuotettu lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP-laitoksissa) Toppilassa sekä Laanilan bio- ja ekovoimalaitoksilla. Näissä kolmessa tuotantolaitoksessa energiantuotanto perustuu pääasiassa biomassojen ja kierrätyspolttoaineiden käyttöön. Uusiutuvat biomassat ovat nuorista harvennusmetsistä metsänhoitotöiden yhteydessä korjattua metsähaketta sekä sahojen sivutuotteita.

Biomassat kattoivat Oulun Energian koko kaukolämmön tuotannosta vuonna 2023 jo 67,2 prosenttia. Lisäksi laitoksissa tuotettiin hiilineutraalia kaukolämpöä SRF-kierrätyspolttoaineen uusiutuvasta osuudesta (puusta ja kuiduista). SRF (Solid Recovery Fuel) on teollisuuden jätteistä jalostettua polttoainetta, joka koostuu pääasiassa puusta, kuiduista ja muovista. Voit tutustua kaikkiin vuonna 2023 kaukolämmön tuotannossa käytettyihin energialähteisiin sekä niiden osuuksiin tästä.

CHP-laitoksien rinnalle tulee jatkuvasti lisää tuotantoa täydentäviä lämmöntuotantoratkaisuja. Rinnakkaisilla ratkaisuilla varmistetaan kaukolämmön toimitusvarmuus ja puhtaamman energian tuottaminen sekä mahdollistetaan asiakkaille hinnaltaan vakaa kaukolämpö myös siirtymäaikana.

Mikä tämä siirtymäaika siis on? Oulun Energian lämpöpalvelujohtaja Tomi Honkala taustoittaa asiaa:

”Siirtymäajaksi voidaan tulkita toimet, joita tehdään aina vuoteen 2030 asti. Tällä aikavälillä teemme useita investointeja kaukolämpöön. Nyt jo käytössä olevia uusia ratkaisuja ovat esimerkiksi Laanilan sähkökattila, joka valmistui vuoden 2023 lopussa sekä jatkuvasti lisääntyvä ylijäämälämpöjen talteenotto. Kiinnostavin on kuitenkin vetyhankkeemme, josta odotukset ovat  korkealla.”

Oulun Energian lämpöpalvelujohtaja Tomi Honkala

Ylijäämälämmöt talteen tarkalla kammalla

Ylijäämälämpöjen talteenoton mahdollistaa avoin kaukolämpöjärjestelmä, jossa asiakkaalla syntyvää ylijäämälämpöä siirretään kaukolämpöverkkoon. Järjestelmä lisää Oulun alueen lämmityksen energiatehokkuutta, ja toimii ratkaisuna perinteisen kaukolämmöntuotannon ja hajautettujen lämmöntuotantoratkaisujen yhdistämiseen. Esimerkkejä ylijäämälämpöjen tuottajista ovat palvelu- ja kaupan ala, joiden kylmälaitteiden jäähdytyksestä syntyy ylijäämälämpöä sekä teollisen mittakaavan laitokset, joiden prosessien sivutuotteena syntyy ylijäämälämpöä.

”Suurin hankkeemme on rakenteilla oleva Nokian energiakeskus, joka tulee valmistuttuaan vuonna 2025 tuottamaan Nokian toimintojen tarvitseman jäähdytyksen ja ylijäämälämmöstä puolestaan tuotetaan kaukolämpöä, jopa 70 GWh vuodessa. Tämä vastaa noin 4 prosenttia Oulun Energian vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta, jolla lämmitämme lähes 4000 omakotitaloa vuosittain”, Honkala toteaa.

Energiatehokkuuden parantaminen avoimen kaukolämmön avulla on monelta osin järkevää, sillä yritys saa ylijäämälämpöjen myynnistä tuloja ja samalla pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

”Jos jo olemassa oleva kiinteistö tuottaa ylijäämälämpöjä sekä sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, kannattaa ehdottomasti harkita lämpöjen myymistä meille. Asiantuntijamme räätälöivät erilaisia ratkaisuja sekä pieniin että suuriin kohteisiin”, tiivistää Honkala.

Sähkökattilalla lämpöä edullisen sähkön aikana

Laanilan 40 MW:n sähkökattila tuottaa vähäpäästöistä kaukolämpöä sähkön ollessa edullista. Sähkökattila toimii yksinkertaistettuna kuten vedenkeitin. Veden lämmittämisestä muodostuu höyryä sekä lämpöä, josta lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon. Kun kattila toimii täydellä teholla koko vuorokauden, korvaa se noin kymmenen rekkakuormaa muita polttoaineita, jolloin polttoaineet säästyvät myöhempää tarvetta varten lisäten joustovaraa.

Vedyn tuotantolaitos mahdollistaa harppauksen vihreään kaukolämpöön

”Siirtymän loppuvaiheen suunnitelmat kaukolämmön tuotannon osalta ovat meillä Oulussa koko maailman mittakaavassa edistyksellisiä. Julkaisimme helmikuussa uutisen vedyn tuotantolaitoksen hankkeesta Ouluun Laanilaan. Valmistuessaan vetylaitos mahdollistaa valtavan harppauksen puhtaan energian tuotannossa”, Honkala iloitsee.

Vedyn tuotantolaitoksen investointipäätös pyritään tekemään vuoden 2025 syksyllä ja laitos voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2028. Laanilan teollisuusalueelle kaavailtu hankekokonaisuus sisältäisi alustavan suunnitelman mukaan kapasiteetiltaan jopa 100 MW:n elektrolyysilaitoksen, hiilidioksidin talteenottolaitoksen, vedyn ja hiilidioksidin varastoinnin sekä jatkojalostuslaitoksen, jonka lopputuotteena voi olla esimerkiksi metaani tai metanoli.

Sivutuotteena saadaan alustavan arvion mukaan lämpöenergiaa vuosittain noin 200–400 GWh, joka voitaisiin siirtää kaukolämpöverkkoon. Saatava lämpöenergia vastaisi noin 10–30 prosenttia Oulun kaukolämmön vuosittaisesta tarpeesta.

”Nämä edellä mainitut toimet tulevat kattamaan toteutuessaan suurimman osan Oulun Energian tavoitteesta saavuttaa hiilineutraalius kaukolämmön osalta vuonna 2030. Seuraamme eri teknologioiden kehitystä tiiviisti ja tartumme kaikkeen, jolla voidaan edelleen parantaa meidän ja yhteistyökumppaneidemme ympäristöystävällisyyttä ja varmistaa oululaisille edullinen kaukolämpö”, Honkala päättää.