Energia-ala kehittyy sellaista tahtia, että sähkömarkkinat tai kaukolämpöjärjestelmät voivat kahdenkymmenen vuoden päästä näyttää kovin erilaisilta kuin nykyisin. Mutta millaisilta? Uuden kehitysjohtajan Tommi Kantolan tehtävä on vastata tähän kysymykseen Oulun Energian kannalta.

Oulun Energialla ei aikaisemmin ole ollut kehitysjohtajaa, mutta Kantolan mukaan satsaus on nyt tehty, jotta yhtiö pysyisi kehityksen mukana tai mieluiten sen etulinjassa. Niinpä hän on kuluvan vuoden alusta alkaen alkanut luoda uutta tehtäväkuvaansa, toimittuaan aikaisemmin Oulun Energian tuotantopuolella ja viimeksi tuotantojohtajana.

”Nyt on kova opettelu ottaa seuraava askel propellihattusuuntaan”.

Uusien systeemien kehittäminen, tulevaisuuden ajatteleminen ja liiketoimintamallien muotoileminen on Kantolalle joka tapauksessa mieleistä. Hän kuvailee, että hänen tehtävänään on rakentaa yhtiön pitkää peliä.

Oulun Energian kehitysjohtaja Tommi Kantola

”Tykkään visioida, millaista tekniikkaa on esimerkiksi viiden vuoden päästä, millainen markkina on ja miten voidaan hyödyntää eri teknologioita, jotta päästään Oulun Energian tavoitteisiin”.

Monta pienempää ratkaisua

Tommi Kantola alkaa avata kehityspolkuja 2030- ja 40-luvuille. Jo nyt on nähtävissä, että sähkön tarve kasvaa ja kiertotalous laajenee. Yrityksiltä odotetaan vastuullisuutta ja niiden halutaan ottavan ilmastonmuutoksen ohella huomioon esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden.

Oulun Energia on asettanut tavoitteekseen energiantuotantonsa hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, mutta yhtiö tekee töitä, että se tapahtuisi aiemmin.

Vety, biokaasu, energian varastoiminen akkuihin ja pienydinvoimalat ovat esillä, kun puhutaan energiantuotannon murroksesta ja tulevaisuuden energiasta. Myös Kantola näkee nämä osana ratkaisua. Yhtä isoa taikakeinoa tuskin kehitetään, vaan sähkön ja lämmön tuotanto tulevat koostumaan useista pienemmistä palasista. Energiantuotantomuodot limittyvät toisiinsa entistä enemmän ja joustavat markkinatilanteen mukaan.

Kantola sanoo, että sähkö tulee olemaan osa lämmöntuotantoa joko lämpöpumppuina tai suorana sähkölämmityksenä. Sähkön rinnalla biokaasut, hiilidioksidin talteenoton avulla valmistetut synteettiset kaasut ja bioöljyt ovat kulutuspiikkien aikana ratkaisu, jolla korvataan öljyä.

Lämmön kuluttajien puolella yleistyvät kysyntäjoustoa parantavat ratkaisut. Älykkäät kiinteistöt tunnistavat tilanteet, joissa kulutuspiikki on lähellä. Kiinteistö osaa säädellä itse lämmitystään ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Pienydinvoimalat voivat Kantolan mielestä olla osa tuotantopalettia: kaupungeilla voi olla omia pienydinvoimaloita tuottamassa sähköä, kaukolämpöä tai molempia.

Sähköä tuotetaan entistä enemmän tuulivoimalla ja aurinkovoimalla, joista erityisesti tuulivoimaan on jo satsattukin.

”Tuulivoiman osuus portfoliossa tulee kasvamaan. Aurinkovoiman mahdollisuuksia selvitetään, sillä sen kehityksessä on nähtävissä samaa kuin nopeasti kehittyneessä tuulivoimateknologiassa.

Hukkalämpö paremmin talteen

Yksi kehityspolku on teollisuuden, asumisen ja kauppojen hukkalämmön hyödyntäminen entistä tehokkaammin.

”Olemme jo vuosia ostaneet teollisuuden hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, mutta seuraavaksi menemme entistä enemmän kiinteistöihin ja teollisuuteen. Hukkalämpöä myös otetaan talteen entistä matalammista lämpötiloista”.

Yksi mahdollisuus on geoterminen lämpö: Oulun Energia on jo mukana Tampereella usean energiayhtiön projektissa, jossa selvitetään seitsemän kilometrin syvyyteen poratun kaivon toimivuutta kaukolämmön lähteenä.

Polttamiseen perustuvaa energiantuotantoakin tehdään vielä, mutta siinä siirrytään kohti biopolttoaineita, poltossa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja hyödynnetään jossain toisaalla.

Kantola näkee, että energian varastointi akkuihin yleistyy. ”Meilläkin on kaukolämpöakkuja, isompi kalliovarasto ja pienempi maanpäällinen lämpöakku ja uskon että nämä teknologiat kehittyvät”.

Tulos syntyy joukkuepelillä

Tommi Kantola kertoo olevansa joukkuepelaaja, joka tekee mielellään töitä porukassa. Töissä lähimpiä sparraajia ovat Oulun Energian muut asiantuntijat. Yritykset ja tutkimuskenttä ovat myös jo ennestään Oulun Energian yhteistyökumppaneita.

Kantola sanoo, että ideoita syntyy keskusteluista ihmisten kanssa, luetusta ja seminaareissa kuullusta. Asioita pallotellaan ja koe ponnistetaan ensin työkavereiden kesken, ja jos idea näyttää toimivan, sitä lähdetään kehittämään vähän laajemmalla joukolla. Taloudelliset realiteetit otetaan huomioon.

”On punnittava, mihin kannattaa milloinkin investoida niin, että se on taloudellisesti järkevää.

Tuleviin kehityskohteisiin kuuluu esimerkiksi monienergian kysyntäjousto ja sen soveltaminen käytäntöön.

”Miten eri energianvälitysmuotoja kytketään yhteen ja miten kysyntäjoustoa hyödynnetään siten, että se toisessa energiamuodossa mahdollistaa vähähiilistä tuotantoa.

Diplomityöntekijä jäi taloon

Oulusta kotoisin oleva Tommi Kantola on ollut Oulun Energian palveluksessa vuodesta 2009. Hän tuli energiatekniikan opiskelijana tekemään yhtiölle diplomityötään, jäi sille tielle ja on viihtynyt.

”Olen toiminut monenlaisissa tehtävissä, suunnitteluinsinöörinä, energiainsinöörinä, kunnossapitopäällikkönä, käyttöpäällikkönä ja tuotantojohtajana.

Kahden tyttären isä käyttää paljon vapaa-aikaansa viemällä lapsia harrastuksiin, mutta haluaa itsekin harrastaa liikuntaa. Lajivalikoimassa näkyy mieltymys tiimipelaamiseen.

”Tykkään joukkuelajeista ja niihin liittyvästä yhteishengestä”.

Tommi Kantola alkaa avata Oulun Energialla kehityspolkuja 2030- ja 40-luvuille.

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 1/2022. Teksti Pirkko Koivu.