Toukokuun loppupuolella kylvetty Oulun Energian urbaani pölyttäjäniitty on alkanut saamaan väriä pintaansa. Vielä touko-kesäkuussa tyhjyyttään ammottanut niittypohjalaikku on ruvennut puskemaan erilaisia kasvilajeja, ja nyt ruskean hiekan sijasta niittyalue hohtaa vehreyttä. Oulun kaupungin niittyasiantuntija Iida-Maria Huhta arvioi niityn alkaneen kasvaa hyvin.

”Istutetut pottitaimet ovat lähteneet juurtumaan hyvin, ja muutama yksittäinen siemenseoksen seassa kylvetty kasvi on myös alkanut kasvamaan”, kertoo Huhta.

Tunnetuista niittykasveista pölyttäjäniityllä kasvaa jo kissankäpälää- ja -kelloa, ruiskaunokkia, keto-orvokkia ja pietaryrttiä. Kasvien kasvamista on edesauttanut alueelle kasvanut jauhosavikka, joka tyypillisesti kasvaa alueille, joilta on poistettu muu kasvillisuus ja jäljellä on vain paljas maa.  

”Jauhosavikka suojaa istutettuja taimia ja kylvettyjä siemeniä auringonpaahteelta ja sitoo vettä maaperään”, Huhta avaa. 

Alkukesän helteet rokottivat siemensekoitusten kasvua

Vaikka niitty on alkanut kasvamaan pääsääntöisesti hyvin, eivät alkukesän paahtavat helteet olleet etenkään siemensekoituksena kylvetyille kasveille edullinen. Tähän kuitenkin oli varauduttu, sillä niittykasvien siemenet yleensä vaativat niin kutsutun kylmäkäsittelyn ennen kuin ne alkavat kukkimaan.

”Niittykasvit ovat aina niin sanotusti säiden armoilla, ja alkukesän sääolosuhteet olivat muillekin luonnonkasveille rankat. Talven aikana siemensekoitukset saavat tarvitsemansa kylmäkäsittelyn, joten ne todennäköisesti alkavat kasvamaan ensi keväänä”, Huhta uskoo.

Talven jälkeen myös nähdään se, tarvitseeko niitty paikkauskylvöä. Huhta kuitenkin uskoo, että tämän kesän menestyksekkään kasvun perusteella alueelle kasvaa kaunis niitty. Malttia kuitenkin sen suhteen tarvitaan, sillä istutetuilla niityillä kestää kahdesta kolmeen vuotta kasvaa täyteen kukoistukseensa.

Odottamaton käänne johti niityn aitaamiseen

Odottamattoman käänteen niityn rakennusprojektissa on aiheuttanut ihmisten oma toiminta. Alun perin niittyalue oli aidattu ainoastaan kanavan puoleisen kevyen liikenteen väylän kohdalta, jotta esimerkiksi koirat eivät pääse juoksemaan niitylle. Pian kuitenkin huomattiin, että yksittäiset pyöräilijät saattoivat oikaista väylälle Koskitieltä suoraan niityn läpi. Tästä syystä aita jouduttiin rakentamaan koko niityn ympärille.

”Suoja-aita oli hyvä idea, sillä alkukesästä joku oli kerennyt pyöräillä niityn läpi. Se oli ainoa odottamaton seikka niityn rakentamisen suhteen”, sanoo Huhta. 

Kaupunkilaiset voivat tukea luonnon monimuotoisuutta

Urbaani pölyttäjäniitty tuo luonnon monimuotoisuutta lähemmäs kaupunkia ja parantaa pölyttäjähyönteisten elinolosuhteita. Myös kaupunkilaiset itse voivat edistää luonnon monimuotoisuuden toteutumista omilla valinnoillaan. Esimerkiksi kotien ja taloyhtiöiden pihanurmikot voi jättää leikkaamatta, mikäli se vain on mahdollista. Tällöin niittykasvit alkavat kasvaa nurmikoille.

Jos oman kotipihan tai taloyhtiön nurmikkoa haluaa kuitenkin leikata säännöllisesti, voi luonnon monimuotoisuutta tukea esimerkiksi parveke- tai pihakukilla. Huhdan mukaan nyös ne ovat osa pölyttäjien elinympäristöä ja tarjoavat niille tärkeitä ravintopaikkoja. 

Luonnontilaiset nurmikkolaikut ja tienpientareet sekä muu pölyttäjille tärkeä kasvillisuus muodostavat niin kutsuttuja niittykäytäviä. Käytävät yhdistävät niittyalueita toisiinsa, ja niitä pitkin pölyttäjät pääsevät siirtymään alueelta toiselle. Tästä syystä esimerkiksi kaupunki jättää tienpientareita leikkaamatta. Jos kasvillisuudesta ei ole haittaa, sen voi jättää alueelle kasvamaan.

”Ei riitä, että on yksi niitty siellä ja toinen tuolla. On tärkeää, että niiden välillä on niittykäytäviä, jotta hyönteiset pääsevät liikkumaan alueiden välillä”, korostaa Huhta.

Urbaanilla pölyttäjäniityllä kukkivat jo tutut niittykasvit, kuten tämä vaaleanpunainen ruiskaunokki.