Laanilan vetylaitoksen investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2025 aikana. Vetyhanke on mukana ratkaisemassa taakanjakosektorin eli vaikeasti sähköistettävien lentoja laivaliikenteen päästöhaasteita, Oulun Energian Head of New Business Kimmo Alatulkkila toteaa. Säännöstely on viemässä toimialoja synteettisten polttoaineiden käytön suuntaan.

"Suomessa on siten hieno tilanne, että monet kaupungit ovat jo luopuneet fossiilisista energiantuotantomuodoista ja siirtyneet biogeeniseen energiaan. Meillä on kyky ja mahdollisuus viedä vetytaloutta aidosti eteenpäin.

Vetyklusterista tukea suunnitelmille

Oulun Energia haluaa mennä rohkeasti kohti uutta ja toimia vastuullisena suunnannäyttäjänä energia-alalla. Tätä edesauttaa liittyminen kotimaiseen yritysvetoiseen vetyklusteriin Hydrogen Cluster Finlandiin (H2cluster), jonka tavoitteena on edistää vetytalouden kehittämistä Suomessa sekä lisätä sen vientivoimaa.

"Klusteriin liittymisellä haluamme varmistaa, että meillä on kaikki viimeisin tieto vetytaloudesta", Alatulkkila kertoo.

Hiilidioksidi hyötykäyttöön

Laanilan vetylaitoksen tuotannon on kaavailtu alkavan vuonna 2028. Tuotantolaitos kehittäisi Laanilan teollisuusalueen sisäistä toimintaa, sillä Oulun Energian omista laitoksista olisi saatavilla suunniteltuja lopputuotteita varten biogeenistä hiilidioksidia eli hiilidioksidia, joka vapautuu biomassan hajotessa tai palaessa.

"Tällä tavoin vetylaitos saadaan toimivaksi osaksi Laanilan kokonaisuutta ja me pääsemme jatkojalostamaan hiilidioksidia sekä kehittämään sen arvovirtaa", Alatulkkila sanoo.

Oulun Energian kumppanina hankkeen suunnittelussa toimii P2X Solutions Oy, vihreän vedyn edelläkävijä. Vetylaitoksen lopputuotteena olisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan emetaani tai e-metanoli, jota voidaan käyttää sähköpolttoaineena. Sivutuotteena saatava lämpöenergia pääsisi hyötykäyttöön Oulun Energian kaukolämpöverkkoon.

"Saatava lämpöenergia vastaisi noin 10–30 prosenttia Oulun kaukolämmön vuosittaisesta tarpeesta. Voisimme siis tuottaa lämpöä ilmastoystävällisesti ja parantaa samalla kaukolämmön kilpailukykyä", Alatulkkila kertoo.

Elinvoimaa ja varautumista

Vetyhankkeen taustalla vaikuttaa myös poliittinen maailmantilanne: sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi, koko Euroopan tasolla on pyritty pääsemään eroon venäläisestä tuontienergiasta.

"Pääsemme rakentamaan vedyn suhteen omavaraisuutta, jota Suomella on ollut hyvin vähän", Alatulkkila sanoo.

Vetylaitos toisi investointina merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja samalla elinvoimaa Oulun alueelle. Se on myös luonteva osa Oulun Energian tavoitetta saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen merkitys on Alatulkkilan mukaan selvä:

”Tavoittelemme pienempää hiilijalanjälkeä ja sitä, että tulevat sukupolvet voivat olla toiminnastamme ylpeitä.”

Artikkelin voi lukea Oulun Energian tuoreesta asiakaslehdestä 2/2024. Teksti Laura Heikkinen.