Tilastot paljastavat, että Oulun Energia tuottaa toiminnassaan vuosi vuodelta vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä kokonaismäärältään että tuotettua energiayksikköä kohti. Kymmenessä vuodessa lukema on lähes puolittunut. Vuonna 2011 energiantuotannossa syntyi päästökauppajärjestelmän mukaisia hiilidioksidipäästöjä yli 800 000 tonnia ja vuonna 2020 425 000 tonnia. Vuoden 2021 aikana päästöt laskivat 19 prosenttia ja toteuma oli 344 250 tonnia. Erotus edellisen vuoteen verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2020 otettiin käyttöön Laanilan biovoimalaitos, ja vanha Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikkö lopetti toimintansa.

"Päästökaupan mukaiset hiilidioksidipäästöt pienenevät sitä mukaa, kun turpeen käyttö polttoaineena vähenee", sanoo Oulun Energian polttoainehankintojen johtaja Lauri Heilala.

"Turpeen käytön vähentämiseksi on tehty töitä. Lyhyellä aikavälillä korvaava polttoaine on puu".

Vuonna 2011 turpeen osuus Oulun Energian käyttämistä polttoaineista oli 70 prosenttia ja vuonna 2021 se oli 24 prosenttia. Nykyisistä voimalaitoksista Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikkö käyttää polttoaineenaan turvetta ja puuta. Laanilan ekovoimalaitos polttaa kotitalouksien sekajätettä ja Laanilan biovoimalaitos lähinnä puu- ja SRF-polttoainetta. SRF tarkoittaa esimerkiksi kaupan ja teollisuuden lajiteltua jätettä.

Puupolttoaine on teollisuuden sivutuotteina syntyvää sahanpurua, kuorta ja kierrätyspuuta. Lauri Heilalan mukaan se pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. Hiilidioksidipäästöjen pieneneminen turpeen käytön vähentyessä on laskennallista. Turve lasketaan kokonaan fossiiliseksi polttoaineeksi ja puu kokonaan uusiutuvaksi. SRF-jätteestä 60 prosenttia lasketaan hiilivapaaksi ja 40 prosenttia hiilidioksidipäästöjä tuottavaksi.

Uusiutuvia energialähteitä ja hukkalämpöä talteen

Kun energiaa tuotetaan entistä paremmalla hyötysuhteella ja hukkaa vähennetään, päästöt vähenevät suhteessa tuotettuun energiayksikköön. Käyttöpäällikkö Mikko Vesterinen kertoo, että uudessa Laanilan biovoimalaitoksessa savukaasujen hukkalämmön talteenotto lisää voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta tuntuvasti: kattilan polttoaineteho on 215 megawattia ja hukkalämpöä saadaan talteen yli 50 megawattia. Savukaasun käsittely vähentää myös ilmaan päätyviä epäpuhtauksia. Oulun ilmanlaatuun paikallisesti vaikuttavat typen oksidi-, rikki- ja hiukkaspäästöt ovat vuosien kuluessa pienentyneet. Nykyaikaisin suodatusprosessi on uudella Laanilan biovoimalaitoksella.

Toppilan voimalaitokselle vuonna 2015 hankittu sähkösuodatin näkyi sekin hiukkaspäästöjen vähenemisenä. Mutta ilmaa puhdistaa muukin kuin suodatus.

"Typen oksidi- ja rikkipäästöjen väheneminen johtuu pääasiassa puun käytön lisäyksestä ja turpeen käytön sekä polttoaineiden käytön vähenemisestä", Vesterinen kertoo.

Tavoitteena hiilineutraalius 2030

Oulun Energia pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä omassa energiantuotannossaan lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden kuten tuulen ja auringon käyttöä, parantamalla energiatehokkuutta ja satsaamalla hiilensidontaan. Viimeksi mainittua tehdään toimittamalla poltossa syntynyttä rakeistettua tuhkaa lannoittamaan metsiä, joiden kasvu näin nopeutuu. Tuotantojohtaja Tommi Kantola sanoo, että lämmön tuotannossa  hiilineutraaliuteen siirtyminen vaatii monia erilaisia ratkaisuja.

Nykyisin kaukolämmön tuotanto on keskittynyt 90-prosenttisesti Laanilan ja Toppilan voimalaitoksille. Kantola uskoo, että tulevaisuudessa  energiantuotanto monipuolistuu. Valmis kaukolämpöverkko on hyvä alusta jakaa hiilineutraalisti tuotettua lämpöä käyttäjille, ja uusia lämmönlähteitä tutkitaan koko ajan. Yksi mahdollisuus on kauppakylmä, joka ratkaisee yhtä aikaa ruokakaupan kylmän sekä asukkaiden lämmön tarpeen, jolloin asunnot lämpiävät kylmälaitteiden hukkalämmöllä. Geolämmön hyödyntäminen syvältä maan uumenista on toinen mahdollisuus. Oulun Energia on mukana usean energiayhtiön tutkimushankkeessa, joka Tampereen lähistöllä selvittää geolämmön poraamista.

Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikkö jatkaa vielä vuosia, mutta aikanaan se korvataan jollakin muulla. Tommi Kantolan mukaan iso haaste onkin, mitä tulee tilalle.

"Kun Toppila 2 tulee käyttöikänsä päähän, sitä ei ehkä korvata polttavalla laitoksella vaan tällaisella hajautetulla tuotannolla. Myös polttaminen tapahtuu nykyistä vastuullisemmin ja vähäpäästöisemmin, jopa hiilineutraalisti".

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 3/2021. Teksti Pirkko Koivu, kuvitus Erika Neitola. Juttuun on päivitetty vuoden 2021 luvut.