Tien päällä uusiutuvan energian parissa
Lähitulevaisuudessa panostamme vahvasti uusiutuvan energian tuoteportfolion kasvattamiseen. Tavoitteena on strategian mukaisesti noin 1000 gigawattituntia uusiutuvaa sähköntuotantoa vuositasolla vuoteen 2030 mennessä. Oulun Energia -konsernin aurinko- ja tuulienergiahankkeista vastaava Kimmo Nieminen kävi tien päällä tarkastamassa jo rakenteilla olevia Oulun Energian kohteita.
Paarmalan aurinkovoimahanke
Raahen Paarmalaan on rakenteilla viiden megawatin aurinkovoimapuisto kahdeksan hehtaarin kokoiselle tontille. Aurinkovoimapuisto tulee tuottamaan noin neljä gigawattituntia sähköä vuodessa. Uuden aurinkovoimapuiston rakentamista varten Oulun Energia osti Greenpower Finland Oy:ltä viime maaliskuussa Solarpower Paarmala Oy:n hankeyhtiön, jolla oli jo tarvittavat luvat ja aurinkovoimapuiston rakentamisvalmius. Tavoitteena on, että aurinkovoimala on käytössä, kun varsinainen aurinkovoiman tuotantokausi alkaa huhtikuun alussa 2025. Hankkeen pääurakoitsijana ja toteuttajana toimii Oomi Solar Oy.
Paarmalan aurinkovoimalan maatyöt toteutettiin kevään ja kesän aikana. Nämä työt pitivät sisällään alueen tasaamisen, rakennusluvan vaatimien huoltoteiden rakentamisen sekä kaapeliputkien ja maadoituskuparien asentamisen maahan. Huoltoteitä rakennettiin lähes 1,2 kilometriä ja kaapeliputkia sekä maadoituskuparia asennettiin yli kaksi kilometriä.
Heininevan aurinkovoimahanke
EPV Energia rakennuttaa aurinkovoimapuiston Lapualla sijaitsevalle Heininevan entiselle turvetuotantoalueelle. Aurinkovoimapuisto tulee tuottamaan sähköä noin 90 gigawattituntia vuodessa. Oulun Energian osuus tästä on vähän alle 20 prosenttia eli noin 20 megawattia. Tämä vastaa noin 18 gigawattituntia sähköä vuodessa.
Tällä hetkellä aurinkovoimapuiston alueella tehdään paalutuksia, telinekasausta, paneelien asennusta ja viimeisteleviä maanrakennustöitä sekä kaapelointia. EPV Alueverkon sähköasema valmistui käyttöön heinäkuun puolessavälissä. Sähköaseman kautta tullaan siirtämään EPV:n aurinkovoimapuiston tuottamaa sähköä kantaverkkoon.
Sähkönsiirto aurinkovoimapuistosta on toteutettu maakaapeleilla. Tämä tarkoittaa, että aurinkopaneeleiden tuottama sähkö kulkeutuu ensin lohkoilta sähköaseman kojeistoihin, kojeistoista sähkö siirtyy muuntajiin ja tämän jälkeen tuotettu sähköenergia siirtyy sähköverkkoon.
Viimeisimmän arvion mukaan sähköntuotanto alkaa ensimmäisillä lohkoilla tämän syksyn aikana. Täydellä kapasiteetillä sähköntuotanto käynnistyy loppuvuoden 2025 aikana.
Lestijärven tuulivoimahanke
Lestijärven kuntaan on rakenteilla Suomen suurin tuulipuisto, jonka on määrä valmistua ja olla tuotannossa vuonna 2025. Rakenteilla olevan tuulipuiston kokonaisteho tulee olemaan noin 455 megawattia, josta Oulun Energian osuus kokonaistehosta on noin 25 prosenttia, eli noin 114 megawattia. Tämä vastaa noin 350 gigawattituntia sähköä vuodessa.
Tuulipuisto koostuu 69 tuulivoimalasta, jotka on jaettu kolmelle tuulipuistoalueelle: Hittisennevan 24 tuulivoimalaa, Kosolankankaan 24 tuulivoimalaa ja Iso Kortenevan 21 tuulivoimalaa. Tuulivoimalat ovat perustuksiltaan joko kallionvaraisia tai maanvaraisia ja napakorkeus vaihtelee 145 metristä 155 metriin. Tämä tarkoittaa, että siiven kärjen pyyhkäisykorkeus on 230 metrin ja 240 metrin välillä. Yksittäinen tuulivoimala on teholtaan 6,6 megawattia ja roottorin halkaisija on 170 metriä. Tuulipuisto liitetään Fingridin Alajärven sähköasemaan.
Erikoisleveät, -pitkät ja -korkeat voimalakuljetukset tuulipuistoalueelle on aloitettu toukokuussa. Kuljetukset sisältävät muun muassa lähes 480 torniosaa, reilut 200 siipeä ja useampi sata muuta voimalanosaa, kuten
konehuoneita ja roottorin napoja.
Elo–syyskuun vaihteessa alueella on aloitettu ensimmäisten turbiinien nostotyöt. Elokuussa työmaalle saapui myös ylimpien osien nostamiseen tarvittava suurempi päänostokone. Päänostokoneet saattavat päätökseen
apunosturien tekemät valmistelemat työt eli nostavat loput tornilohkoista, roottorin ja siivet paikoilleen viimeistellen nostotyöt. Nostotöiden valmistuttua voimalaitokset valmistellaan koeajoihin ja tuotantovaiheeseen.
Tuulivoimaloiden komponentit ovat valtavan kokoisia, ja niiden mittakaavaa on hankala kuvista hahmottaa. Yksittäiset tornilohkot painavat 70–100 tonnia. Konehuone eli naselli painaa noin 170–180 tonnia sisältäen voimayksikön. Hubi eli roottorin keskiosa, johon siivet kiinnittyvät, painaa noin 60 tonnia ja yksittäinen siipi reilut 30 tonnia.
Asennustöiden valmistuttua voimaloita otetaan testikäyttöön yksi kerrallaan. Tavoitteena on, että kaikki tuulivoimalat olisivat pystyssä kesällä 2025.
Artikkelin voi lukea Oulun Energian asiakaslehdestä 2/2024.
