Oulun Energialla on käynnissä useita energiajärjestelmien kehittämiseen liittyviä hankkeita. Tämän lisäksi se on mukana useissa yhteistyö- ja tutkimushankkeissa, joiden päämääränä on kehittää vihreää siirtymää tukevia innovaatioita sekä löytää potentiaalisia hankeaihioita, joita voi myöhemmin jalostaa liiketoiminnaksi.

Yhteistyötä tehdään eri tahojen, kuten yritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulun sekä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Korkeakouluyhteistöissä Oulun Energian rooli on usein toimia rahoittajana sekä olla mukana hankkeiden ohjausryhmissä, kun taas yritysvetoisissa hankkeissa tehtävänä voi olla esimerkiksi työpaketin koordinointi tai paketin osan toteuttaminen.

Oulun Energian kehitysinsinööri, Veli-Pekka Tokola, on mukana useissa tutkimushankkeissa. Akateemisissa, korkeakoulujen kanssa toteutettavissa hankkeissa hän osallistuu muun muassa ohjausryhmien toimintaan.

”Ohjausryhmien tehtävänä on seurata tutkimushankkeen etenemistä sekä ohjata hankkeen suuntaa”, Tokola kuvailee ohjausryhmätoimintaa.

Akateemisten tutkimushankkeiden lisäksi Tokola on osallistunut Oulun Energian edustajana yritysvetoisiin yhteistyöhankkeisiin. Tällaisissa hankkeissa osallistumisen luonne on usein erilainen ja paljon konkreettisempi.

”Työpaketti on yksityiskohtainen lista tehtävistä ja aktiviteeteista. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyötä, selvityksiä, analyysejä, työpajoja, koulutusta tai testausta”, Tokola kertoo.

Tähtäimessä ylijäämälämmön hyötykäyttö ja yhtenäinen vetylaakso

Tutkimushankeyhteistyö on keskeistä siksi, että sen avulla pyritään löytämään ratkaisuja vihreän siirtymän tueksi sekä kehittämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä, löytämään kaikille osapuolille hyödyllisiä etuja yhteistyön avulla ja lisäämään alueellista elinvoimaa. Hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat muun muassa Oulun yliopiston kanssa toteutettava Kavenero-hanke sekä BotH2nia-verkoston yhteinen vetylaaksohanke.

Kavenero-hankkeen ajatuksena on se, että kaukolämmön paluulämmöllä tehostettaisiin jätevedenpuhdistusta. Prosessin jälkeen lämpö otettaisiin takaisin puhdistetusta jätevedestä kaukolämpöverkon käyttöön. Näin energiaa ei mene hukkaan, vaan se jää kiertämään järjestelmään.

”Kavenero-hankkeen tavoite on mullistava innovaatio. Sen avulla kaukolämmön tuotannosta tulisi entistä tehokkaampaa ja jätevedenpuhdistus tehostuisi merkittävästi”, kertoo Tokola, joka on mukana hankkeen ohjausryhmässä.

BotH2nia-vetylaaksohankkeen päämääränä on Suomen länsirannikon Porista Ouluun kattavan yhtenäisen vetytalousalueen muodostaminen. Hankkeessa on mukana useita eri alojen toimijoita kaupunkien energiayhtiöistä aina kansainvälisesti merkittäviin yrityksiin asti. Vetylaaksohankkeen hakuvaiheessa Tokolan vastuulla on ollut työpaketin koordinointi.

”Hakemusvaiheessa suunnittelimme työpakettien sisällöt yhteistyökumppaneiden toiveiden mukaan ja allokoimme budjetin. Vastasin siitä, että hakemukseen tulee kaikki tarvittavat tiedot työpakettini osalta. Järjestimme myös Vaasan energiaviikoilla EnergySampo Foorumin hankkeen yhteistyökumppaneille”, Tokola luettelee.