Kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen kertoo urbaanin pölyttäjäniityn rakennusvaiheista. Taustalla alue, jolle pölyttäjäniitty kasvaa.

Onni-kaukolämpöasiakkaiden viime vuonna valitsema vastuullisuuskohde, urbaani pölyttäjäniitty, on pian valmis. Pölyttäjäniitty valmistuu Merikosken voimalaitoksen kupeeseen Koskitien varrella sijaitsevalle puistomaiselle alueelle.

”Tämähän on itse asiassa viittä vaille valmis. Tästä puuttuu enää kylvös ja pottitaimet”, kertoo kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen rakennusprosessin etenemisestä.

Rakennusprosessiin on kuulunut useita eri vaiheita. Prosessi on lähtenyt liikkeelle sopivan paikan etsimisellä ja suunnitelman tekemisellä.  Tämän jälkeen rakennusalueelta on poistettu vuorimännyt sekä vaihdettu niitty- ja ketokasveille sopiva köyhä kasvualusta. Kasvualustan muotoilun jälkeen alueelle on sijoitettu myös istuinkivet.

”Elikkä tuonne sitten niityn keskelle voi mennä istuskelemaan ja nauttimaan kauniista kesäpäivästä”, kuvailee Pulkkinen.

Kukkaloisto kasvaa hitaasti vuosien aikana

Rakennusprosessin seuraavassa vaiheessa alueelle istutetaan pottitaimet ja kylvetään kaksi eri siemenseosta. Pottitaimet ovat valmiiksi puutarhassa kasvatettuja taimia, jotka voidaan istuttaa suoraan kasvualustaan. Perhosniitty- ja rinneketoseokset ovat siemenseoksia, jotka kylvetään maahan.

Niittykasvien itäminen voi olla hidasta riippuen kasvilajista. Tästä syystä ensimmäisten vuosien aikana niityllä ei välttämättä pääse nauttimaan kukkaloistosta. Pölyttäjäniitty tarvitsee aluksi ylläpitoa, ja sitä kastellaan ensimmäisen vuoden aikana. Myöhemmin niittyä ylläpidetään siten, että se niitetään kerran vuodessa syksyllä. Niittäminen on osa niityn elinkaarta ja sen uusiutumista.

”Niittojäte voidaan jättää paikoilleen, sanotaanko viikoksi, jonka aikana kasvien siemenet varisevat maahan”, selostaa Pulkkinen. Tällä tavalla niitty uusiutuu itse luonnonvaraisesti ilman kylvöä.

Tiheästä vuorimäntypensaikosta avaraksi kukkakedoksi

Pölyttäjäniitty valmistuu Merikosken voimalaitoksen kupeeseen, Koskitien varteen. Paikan valintaan vaikutti muun muassa se, että alakanavan vieressä kulkevan kevyen liikenteen väylän varrella kasvoi tiheä vuorimäntykasvusto, joka osittain tukki kevyen liikenteen kulkuväylää ja haittasi talvikunnossapitoa. Tämän lisäksi vuorimännyt aiheuttivat turvallisuusriskin, sillä ne peittivät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkyvyyden.

”Tämä paikka oli jo umpeenkasvaneen oloinen, sillä vuorimännyn oksat tulivat lähelle kevyenliikenteenväylää ja hankaloittivat jopa talvikunnossapitoa. Sitten kun tästä ihmiset kulkevat pyörilläkin aika vauhdikkaasti, niin vuorimännyt haittasivat jo näkymää”, kuvailee Pulkkinen alueen aiempaa tilannetta.

Nyt pyörätieltä on parempi näkyvyys Koskitielle ja toisin päin. Puiden poistaminen lisää myös avaruuden tunnetta ja avaa näkymän Oulujokisuistoon.

Niitty parantaa pölyttäjien elinolosuhteita kaupungissa

Ihmisillekin elintärkeitä pölyttäjähyönteisiä uhkaa elinympäristöjen väheneminen. Pölyttäjäniityllä halutaan parantaa pölyttäjien elinolosuhteita kaupunkialueella sekä lisätä kaupunkilaisten ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja tuoda sitä kaupunkikuvaan.

”Yleisesti meidän näkökulmasta on tärkeää se, että saadaan tätä luonnon monimuotoisuutta nyt lisättyä kaupunkiin.” korostaa Heikki Pulkkinen.

Pölyttäjäniityn toivotaan houkuttelevan runsaasti erilaisia hyönteisiä, kuten päiväperhosia ja pölyttäjiä. Merkittävin pölyttäjähyönteinen on kimalainen, mutta sen lisäksi myös kukkakärpäset toimivat pölyttäjinä. Niityllä voi havainnoida hyönteisiä myös ilta- ja yöaikaan, jolloin alueelle tulevat erilaiset yökköset ja kiitäjät.

Niittykasviseos kylvetään maaperään siten, että siemenseos sekoitetaa hiekan joukkoon. Tämän jälkeen seos kylvetään alueelle.