Yrityskylässä näkyy erilaisen oppimisen voima
Hyvässä työpaikassa voi itsestään löytää uusia puolia ja oppia paljon omista vahvuuksistaan. Näin on myös Pohjois-Pohjanmaan Yrityskylissä, nuorille suunnatuissa oppimisympäristöissä, joissa astutaan päiväksi eri yritysten työntekijöiden saappaisiin. Oulun Energia on toiminut jo pitkään paikallisen Yrityskylä-toiminnan yhteistyökumppanina.
Yrityskylä on kotimainen oppimiskokonaisuus, joka tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta leikin ja pelin keinoin.
Toiminta huipentuu lukukauden aikana järjestettäviin yrityskyläpäiviin, joissa kuudesluokkalaiset työskentelevät päivän ajan koululaisten omassa huolella rakennetussa pienoisyhteiskunnassa. Yläkoulun Yrityskylässä taas oppilaat johtavat pelillisessä kokemuksessa kilpaa yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla.
Yrityskylässä näkyy erilaisen oppimisen voima, toteavat Pohjois-Pohjanmaan Yrityskylän asiantuntija Saana Korkiala ja kumppanuuspäällikkö Sanna Fingerroos. Kun oppilaat pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja heitä varten suunniteltuun oppimisympäristöön, voivat tulokset yllättää.
"Sekä ala- ja että yläkoulun Yrityskylissä oppilaat pääsevät näkemään, missä asioissa he ovat hyviä. Jokainen löytää itsestään uusia puolia. Se auttaa elämässä ja tulevaisuudessa monella tavalla niin työelämässä", opiskelussa kuin ihmissuhteissa.
Myönteisiä työelämäkokemuksia
Yrityskyläpäivissä toistuva lasten ja nuorten myönteinen palaute kertoo konseptin toimivuudesta. Opettajien ja lasten kommentteja kuunnellaan Yrityskylässä herkällä korvalla, ja oppimiskokonaisuuksia kehitetään uusimpaan pedagogiseen tietoon nojaten.
"Pilotoimme juuri täällä Pohjois-Pohjanmaalla yläkoululaisten päivitetyn yrityskyläpäivän, jossa pelipedagogiikan elementtejä on hyödynnetty entistä vahvemmin. Roolissa toimimista on otettu enemmän esiin, koska se selkeästi innostaa oppilaita", Korkiala sanoo.
Työntekijän rooliin asettuminen on isossa osassa myös kuudesluokkalaisten yrityskyläpäivässä. Fingerroos pitää merkittävänä asiana, miten todentuntuiseksi kokemus oppilaille muodostuu.
"Siinä missä aikuinen saattaa nähdä, että lapset pukevat työvaatteet ja touhuavat menemään, 12-vuotias elää leikkiä täällä meillä todeksi. Se on voimakas roolikokemus aina työpaikan hakemisesta lähtien."
Nykypäivänä työelämäpuhe on usein hyvin ongelmakeskeistä ja negatiivista, Korkiala ja Fingerroos toteavat. Myös nuorten työelämäinto on laskussa, ja oma pärjääminen työelämässä huolettaa entistä useampia. Senkin vuoksi lapsille ja nuorille on hyvä tuoda työelämään liittyviä onnistumisen kokemuksia.
"Jatkakaa samaan malliin"
Kaikki Yrityskylät ovat alueellisesti hiukan erilaisia, ja niissä näkyy aina paikallinen elinkeinoelämä. Pohjois-Pohjanmaalla moni yritys on ollut toiminnassa alusta lähtien. Yrityskylä pilotoitiin 2013 ja Oulun Energia tuli mukaan 2014.
"Pitkäaikainen kumppanuus kertoo paljon yhteistyön sujuvuudesta sekä siitä, miten merkittävästä asiasta on kyse puolin ja toisin", Fingerroos sanoo.
Alakoulun Yrityskylässä oppilas voi hakea Oulun Energialle esimerkiksi kehitysinsinööriksi tai energia-asiantuntijaksi. Muiden yritysten kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä ja pohditaan muun muassa, miten Yrityskylän kaupasta syntyvää hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämpöverkossa.
"Oulun Energiasta tulee työpaikkana oppilailta paljon positiivista palautetta. Heidän tehtävissään ollaan täällä todella paneutuneita, Fingerroos ja Korkiala huomioivat."
Koska kyse on pienoisyhteiskunnasta, on energiayhtiön rooli muutenkin tärkeää tehdä näkyväksi. Oulun Energia vastaa Yrityskylän energiantuotannosta ja lämmityksestä sekä luo jatkuvasti uusia, tulevaisuuden energiaratkaisuja ihmisten ja ympäristön hyväksi.
"Suunnittelemme kaikki sisällöt yhteistyössä Oulun Energian kanssa, ja heidän näkökulmansa on erittäin tulevaisuuteen katsova. Oppilaat pääsevät miettimään, miten toimia yhteiskunnassa vastuullisesti. Oppilaiden oma palaute Oulun Energialle kuuluu: jatkakaa samaan malliin!"
Artikkeli on julkaistu Oulun Energian asiakaslehdessä 2/2024. Teksti: Laura Heikkinen. Kuvat: Juuso Haarala ja Linnea Laatikainen.