Oulun Energian logo

Tumman sinisen taivaan edessä kuvattu yksittäinen sähkötorni.
Tumman sinisen taivaan edessä on yksi sähkötorni, josta lähtee sähkölinjoja.

Tietoa maanomistajalle sähköverkon rakentamisesta

Sähköverkkoyhtiöt rakentavat ja saneeraavat sähköverkkoa toiminta-alueillaan varmistaakseen sähkön luotettavan jakelun säällä kuin säällä. Tähän liittyen myös Oulun Energia Sähköverkko Oy maakaapeloi verkkoaan. Tältä sivulta voit lukea maakaapelointiprosessin eri vaiheista aina suunnittelusta rakentamiseen ja jälkitöihin.

Näin suunnittelu etenee

Kun tarve sähköverkon rakentamiselle ilmenee, lähtee maastosuunnittelija etsimään maastosta sopivaa reittiä sähköverkolle. Hänellä on apunaan verkostosuunnittelijan tekemä verkostosuunnitelma. Maastosuunnittelija on yhteydessä maanomistajiin, joiden maille sähköverkkoa on kaavailtu, ja esittelee heille eri reittivaihtoehdot, joiden pohjalta lähdetään yhdessä maanomistajien kanssa etsimään parasta reittiä sähköverkolle. Suunnittelussa pyritään huomioimaan maanomistajien toiveet ja muutosehdotukset.

Sähköverkkoa sijoittaessa pyritään ottamaan huomioon erilaisia asioita ja piirteitä, joita maakaapeloitavan sähköverkon reitiltä saattaa löytyä. Näihin lukeutuvat muun muassa vesiputket, kaivot, salaojat ja ojarummut, maalämpöpiirit ja tonttien alueella kulkevat valokuitukaapelit. Myös maaperä, sähköverkon sijainti suhteessa tiehen ja vaikkapa eläinten aitausten sijainti voi vaikuttaa reitin suunnitteluun. Maastosuunnittelijalle kannattaa kertoa varsinkin vanhojen kivirajapyykkien sijainti, sillä nämä eivät pidä kartoissa aina paikkaansa.

Tarvittaessa reittiä ja jakokaappien sijoituksia merkataan jo suunnitteluvaiheessa, jotta maanomistaja hahmottaa suunnitelman paremmin. Reittisuunnitelman valmistuttua maastosuunnittelija laatii johtoaluesopimuksen, joka lähetetään maanomistajille tarkasteltavaksi ja allekirjoitettavaksi.

Lue Marjan kokemus maakaapeloinnista!

Maakaapelointi metsäpalstalla johti mökin sähköistämiseen

Keväällä 2021 Marja Keväjärvi sai puhelun Oulun Energia Sähköverkko Oy:ltä. Luurin toisessa päässä oli sähköverkkoyhtiön maastosuunnittelija, joka kertoi Keväjärvelle, että hänen omistamansa Kiimingissä sijaitsevan metsäpalstan läpi suunniteltiin rakennettavan maakaapelia.

Johtoaluesopimukset

Sähköverkon sijoittamisesta tehdään aina kirjallinen sopimus maanomistajan kanssa. Tätä sopimusta kutsutaan johtoaluesopimukseksi. Sitä varten tarvitaan kaikkien maanomistajien allekirjoitukset tai heidän allekirjoittamansa valtakirjat. Sopimukset voi myös allekirjoittaa valtuutettu henkilö.

Johtoaluesopimuksen voi allekirjoittaa joko paperiversiona tai sähköisesti. Perinteinen paperisopimus toimitetaan maanomistajalle postitse. Sopimuksia on kaksi kappaletta ja mukana tulee vastauskirjekuori, jossa on palautusosoite valmiina sekä postimaksu maksettu. Molemmat sopimukset tulee palauttaa palautuskuoressa. Toinen sopimus palautuu takaisin maanomistajalle postitse.

Sopimuksen allekirjoittaminen sähköpostitse onnistuu sähköpostin ja vahvan sähköisen tunnistamisen avulla (verkkopankkitunnukset). Jokaiselta maanomistajalta tarvitaan oma sähköpostiosoite, johon lähetetään allekirjoituspalvelun linkki. Allekirjoituksen jälkeen sopimus tulostettavissa tai tallennettavissa palvelusta määräajan sisällä. Paperista sopimusta ei toimiteta erikseen maanomistajalle.

Sähköverkon sijoittamisesta maksetaan maaomistajalle kertakorvaus. Korvaus maksetaan viimeistään kuukauden kuluttua rakennustöiden aloittamisesta edellyttäen, että allekirjoitettu johtoaluesopimus on palautunut. Minimikorvaus on 50 euroa. Kiinteistön oma liittymiskaapeli ei kuulu johtoaluekorvauksen piiriin.

Rakentamisen vaiheet

Laajemmissa sähköverkon rakennustöissä ennen rakennustyön aloitusta asennetaan urakka-alueelle työmaakyltti, josta löytyy urakoitsijan yhteystiedot. Asiakkaille lähetetään kirje, jossa on tiedot hankkeen sisällöstä, aikataulusta sekä yhteyshenkilöistä. Pienemmissä sähköverkon rakennustöissä (esim. yksittäinen liittymiskaapeli) tiedotetaan vain niitä asiakkaita, joita hanke koskettaa.

 Kaivureitit, jakokaapit, muuntamot, rajat ja rajapyykit merkitään ennen kaivutyön aloitusta puisilla merkkikepeillä. Tämän jälkeen puusto raivataan alueelta ennakkoon maanomistajan kanssa sovitun mukaisesti. Puusto on maanomistajan omaisuutta.

Urakoitsija suorittaa kaivutyöt suunnitelmien mukaisesti ja on vastuussa työmaan aikaisesta turvallisuudesta ja liikenteenohjauksesta. Uuden verkon käyttöönoton yhteydessä voi tulla lyhyitä sähkökatkoja. Suunnitelluista sähkökatkoista ilmoitetaan etukäteen.

Urakan valmistuttua

Uuden verkon käyttöönoton jälkeen käytöstä poistuva sähköjakeluverkko puretaan. Purkutyöt tehdään uuden verkon käyttöönoton jälkeen tai seuraavan talven aikana, mikäli maasto tätä vaatii.

Työkohteet siistitään kaivujen jälkeen – kaivannot peitetään, ylimääräiset maakasat ja kivet ajetaan pois. Vanhat ilmajohtopylväät toimitetaan hävitettäväksi.

Lopulliset jälkikorjaustyöt tehdään työn edetessä, kun vuodenaika ja keliolosuhteet tämän sallivat. Jälkikorjaukset siirtyvät seuraavaan vuoteen, mikäli kaapelin kaivu tehdään myöhään syksyllä tai talven aikana. Oulun kaupungin omistamilla yleisillä alueilla kaupunki hoitaa kaikki jälkikorjaustyöt. Kaivujen jäljet kunnostetaan samaan kuntoon, kuin ne olivat ennen rakentamista.

Voimalinjoja ja maitohorsmaniitty.

Oletko kiinnostunut vanhoista ilmajohtopylväistä?

Ilmajohtopylväitä voidaan luovuttaa ainoastaan teolliseen tai maa- ja metsätalouden käyttöön. Yrityksen Y-tunnuksen tulee olla kyseisiin aloihin viittaava. Yksityishenkilöille pylväitä ei luovuteta. Pylväistä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä urakoitsijaan, jonka tiedot löytyvät työmaakyltistä tai asiakaskirjeestä.